Kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni G.F. Händelin Messias-oratorion Helsingin Tuomiokirkossa perjantaina 5.11.2004. Teoksen esittivät Akateeminen Laulu, Ylioppilaskunnan Soittajat sekä solistit Hanna-Leena Haapamäki (sopraano), Essi Luttinen (altto), Petri Bäckström (tenori) ja Arttu Kataja (basso). Konserttielämys oli vaikuttava, ihastuin teokseen ensi kuulemalta.
G.F. Händel sävelsi elämänsä aikana muun muassa yli 40 oopperaa, 20 oratoriota, kantaatteja, oodeja ja soitinmusiikkia. Hänen teoksistaan kaikkein suosituin on juuri Messias-oratorio. Händel sävelsi teoksen vuonna 1741. Oratorio on jaettu kolmeen osaan, jotka kuvaavat Jeesuksen syntymää, kuolemaa ja ylösnousemusta. Libretto on englantilaisen Charles Jennensin tekemä, ja sen sanat ovat Raamatusta.
Messias-oratorio on muuttunut useasti vuosisatojen kuluessa. Händelin itsensä lisäksi esimerkiksi Mozart on uudistanut teosta jälkikäteen. Christopher Hogwood kirjoittaa Messias-oratorion alkuperäisorkestraatiosta seuraavasti (Hogwood, C.: Handel, teksti suom.): "Messiaan alkuperäinen orkestraatio oli rajoittunut jousiin ja yhteen ainoaan soolosoittimeen (trumpetti), jota käytettiin vain kerran." Ero nykypäivän versioon vaikuttaa suurelta, sillä kuulemassani Messiaassa soittimina käytettiin jousien lisäksi huiluja, oboeita, pasuunoita, patarumpuja ja trumpetteja.
Akateemisen Laulun jab Ylioppilaskunnan Soittajien esitys oli hyvä, vaikka siinä oli puutteitakin. Akateemisen laulun kokonaissointi oli lämmin ja runsas, laulu oli selkeää ja pääpiirteissään puhdasta. Kuoro myös soi tasaisesti eri äänten kesken. Erityisesti fortessa kuoro tuntui olevan vahvimmillaan. Sen sijaan eri ääniryhmien, erityisesti sopraanon ja tenorin, soolo-osuudet olivat heikot, aivan kuin laulajille olisi tullut ramppikuume. Tenoriäänen pienet epäpuhtaudet tulivat ilmi juuri soolokohdissa. Ylioppilaskunnan Soittajilla oli enemmänkin epäpuhtautta. jousista huomasi herkimmin, etteivät orkesterilaiset ole ammattilaisia. Jouset lähes pilasivat alttosolistin "He was despised" -aarian falskeilla korukuvioillaan. Sitä vastoin kiitoksen saa trumpetisti, joka ansaitsi itselleen yleisön ylimääräiset aplodit hienosta soolostaan bassoaariassa "the trumpet shall sound".
Teoksen solisteiksi oli pyydetty nuoria, lupaavia laulajia. Solistit olivatkin yhteensopivia muiden esiintyjien kanssa, koostuvathan Akateeminen Laulu ja Ylioppilaskunnan Soittajat pääosin nuorista ja opiskelijoista. Solistit olivat tasoltaan vaihtelevia. Vakuuttavimmin esiintyi basso- osuuden laulanut Arttu Kataja. Puhtaan, linjakkaan jamusikaalisen laulamisen lisäksi hän oli myös itsevarma ja karismaattinen esiintyjä. Vaikuttavimmin hän lauloi vaikean aarian "Why do the nations so furiosly rage together?". Myös alttosolisti Essi Luttinen onnistui hyvin. Hänellä on lämmin ja pehmeästi helisevä ääni, joka ylä-ääniin päästessään soi kirkkaana ja kauniina. Messiaassa hänelle olisi toivonut enemmän korkeita solistiosuuksia, matalalta laulettaessa hänen äänensä jäi toisinaan orkesterin soiton alle.
Sopraano Hanna-Leena Haapamäellä ja tenori Petri Bäckströmillä oli eniten vaikeuksia aarioidensa kanssa. Molemmat sortuivat pieneen epäpuhtauteen ja ylä-äänien kireyteen. Bäckström tuntui jopa huutavan korkeimpia ääniä. Linjakkainta ja puhtainta Haapamäen laulu oli jumalaisen kauniissa sopraanoaariassa "I know that my Redeemer liveth".
Händelin Messias-oratorio on suorastaan taivaallisen kallista musiikkia. Christopher Hogwoodin mukaan "Messias oli Händelin ainoa todella 'pyhä' oratorio". Kuuntelukokemus on kuulijasta riipuvainen, mutta mielestäni musiikin pyhyyden pystyi aistimaan. Uskon, että uskontokunnasta riippumatta yleisössä kulkivat kylmät väreet, kun orkesteri ja kuoro esittivät Jumalaa ylistävää chorusta "For unto us a Child is born".
Helsingin Tuomiokirkossa 5.11. kuulemani Messias oli elämäni ensimmäinen, mutta voin vaikka vannoa, ettei viimeinen. Täydellisestä ihastumisesta kertoo kai myös se, että laulutunneilla on jo alkanut ensimmäisen oratorioaarian harjoittelu - Messiaasta tietenkin.